Meistä jokainen varmasti muistaa historiastaan tilanteita, joissa nousee tunne että “Nyt tämä
pelikenttä muuttuu”. Vuoden 2022 joulukuusta lähtien kaikkien liiketoimintasektoreiden ilma-
ajasta, kirjoituksista, strategiapohdinnoista, hankesalkuista yms. leijonanosan on vallannut
tekoäly. Vastaavaa huomiotalouden massiivista uussuuntausta saa etsiä ja muistella, eikä hevillä
löydy. Samaan aikaan AI:n maturiteetissa on toki vielä rutkasti tekemistä ja merkittävimmät
konkretiat ovat pääosin vasta idulla.
Kuka syö mitä?
Vuonna 2011 Marc Andressen muotoili kuuluisan lauseensa: “Software is eating the world”.
Samana vuonna Amazonin CTO Werner Vogel puolestaan lausui: “Amazon is a technology
company. We just happen to do retail”. Tuosta muutaman vuoden päästä kiersi ympäri Tellusta
monen varmasti vieläkin hyvin muistama lista: Suurin taksiyhtiö ei omista takseja (Uber), suurin
majoittaja ei omista kiinteistöjä (AirBnB), suurin elokuvantarjoaja ei omista elokuvateattereita
(Netflix) jne. Tuo lista kertoi softan, algoritmien, pilvipalveluiden mutta samalla myös datan
voimasta. Nuo firmat olivat ja ovat ovat yhä äärimmäisen datavetoisia. Ne kerryttävät, jalostavat ja
hyödyntävät massiivisesti edelleen 1st party dataansa kasvunsa lannoitteena ja ymmärryksenä
ydinlähteenä.
AI elää laatudatasta
Palataan vielä vuoteen 2011, tällöin Tim O’Reilly lausui “We’re entering a new world in which data
may be more important than software.” AI-kehityksessä data on monella tapaa tärkeässä
rooolissa. McKinseyn mukaan yli 40% digitaalisista ja AI-hankkeista pysähtyy skaalausvaiheessa.
Vahva datavetoinen yrityskulttuuri ja siitä kumpuava datastrategia tekevät myös AI:n
käyttötapauksista parempia ja läpäisevämpiä taklaten mainittuja skaalausongelmia. AI:n äärellä
pohditaan ja ratkotaan parhaillaan paljon erilaisia dataan liittyviä haasteita. Opetusdataan liittyviä
tekijänoikeuslisenssejä neuvotellaan kuumeisesti. AI:hin kytkeytyviä tietosuojapulmia esitetään
koko ajan enemmän, niitä riittää vielä pitkään rakottavaksi. Hallusinointia ja vinoumia taklataan
kuumeisesti. Arvoketjun ansaintamallit hakevat muotoaan. LLM-maisema ei ihan helposti taivu
perinteisiin ajattelu-, data- ja sääntelymalleihin.
Tekoälyn äärellä Nvidian CEO Jensen Huang paalutti jo vuonna 2017 AI:n merkitystä seuraavasti: :
“Software Is Eating the World, but AI Is Going to Eat Software”. Tuohon voisi hyvin lisätä, että
…but only is AI feeded with cultivated data”. AI:n äärellä on ratkottavana monia siihen itseensä ja
dataan liittyvä oikeudellisia, sosiaalisia, eettisiä, teknisiä, rakenteellisia ja yhteiskunnallisia
haasteita. Jotkut uskovat, että AI ratkaisee itse osan tuosta ongelmakentästä. Yhtä kaikki, data ja
sen laatu, oikeellisuus ja eettisyys on tässäkin teknologisessa vallankumouksessa isossa roolissa.