K-Hyvinvointi – vastuullisia datasyöttöjä asiakkaan lapaan

K-ryhmässä on tehdään jatkuvasti hienoa ja vastuullista työtä asiakasdatan äärellä, myös asiakkaille konkreettisia hyötyjä jalkauttaen. Tähän teemaan liittyen saimme haastatteluun K-Ruoka -sovelluksen Hyvinvointi-osion tekijän ja kehittäjän Keskolta, kehityspäällikkö Suvi Ojalan.

Suvi, mistä kaikki alkoi ja käynnistyi? Millaisia idea- ja kehitysvaiheita tai metamorfooseja matkan varrella on ollut?

K-ryhmän Ruokailmiöt-tutkimusten mukaan 61 % suomalaisista kokee, että monipuolisesti syöminen on tärkeimpien asioiden joukossa hyvinvointia tukevassa ruokavaliossa. Monipuolinen syöminen oli kyselyssä selkeä ykkönen suomalaisten keinoissa panostaa hyvinvointia tukevaan ruokavalioon. Samassa tutkimuksessa selviää, että 30 % suomalaisista seuraa tai seuraisi mielellään ostoskorin ravintosisältöä ja terveellisyyttä. Silti 46 % vastaajista kokee ulkoista painetta syödä terveellisemmin ja ylläpitää terveellistä syömistä.

K-ryhmä on tarttunut suomalaisten ruokavalion parantamiseen ja haluaa tehdä hyvinvointia edistävät ruokavalinnat mahdollisimman helpoiksi. Samalla K-ryhmä näyttää konkreettisesti, miten se käyttää asiakkaidensa K-Plussa-ostoksista keräämäänsä dataa. Oma ja läheisten hyvinvointi kiinnostavat kuluttajia. Kuluttajat ovat koko ajan yhä tietoisempia valinnoistaan ja haluavat tutkia omaa ostokäyttäytymisestään. Tähän tarkoitukseen K-Hyvinvointi K-Ruoka-sovelluksessa on erinomainen seurantaväline. Asiakas voi seurata sovelluksessa omia ostoksiaan sekä asettaa ravintovalintoja, ruokavalioita tai vältettäviä ruoka-aineita, jotka kaikki huomioidaan asiakkaan tuote- ja reseptisuosittelussa sekä OmaPlussa-eduissa.

K-Hyvinvointi-palvelu ei ota kantaa ostosten ravintosisältöihin, kuten energian määrään tai kaloreihin. Ostoskorin terveellisyyttä seurataan kansallisia ravitsemussuosituksia noudattavien ostettavien tuotteiden kautta, esimerkiksi ostaako tarpeeksi runsaskuituisia viljatuotteita tai ovatko ostetut maitotuotteet vähärasvaisia ja vähäsokerisia. Kaikki suositukset ja niiden taustalla toimivat laskelmat on toteutettu yhteistyössä ravitsemuksen asiantuntijan, Lääkärikeskus Aavan ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen kanssa.

Tällainen monimutkainen hyvän datan palvelu vaatii paljon yhteistyötä, mitä toimijoita ja ammattiryhmiä teillä on ollut synnyttämässä Hyvinvointi-palvelua?

Konseptointivaihe toteutettiin yhdessä Futuricen suunnittelijoiden kanssa. Toteutuksen K-Ruoka-sovellukseen rakensi Keskon oma kehitystiimi. Ratkaisevassa roolissa K-Ruoka-sovelluksen kehitystiimin lisäksi on ollut Keskon oma AI-tiimi, joka rakensi kaiken tuote- ja reseptisuositteluun liittyvän. Ratkaisun kehittäminen vaati paljon kehitystä myös reseptiikkaan ja tuotetietoihin. Reseptiikan ja tuotetietojen kehittäminen ovat mahdollistaneet sovellukseen resepti- ja tuotesuosittelun. Tällä hetkellä toteutusta jatkokehittää sama Keskon sisäinen tiimi, joka toteutti ensimmäisen julkaisun. Koko projektin ajan asiantuntijana on toiminut Reijo Laatikainen.

Ravintoon ja valtavaan tuotekirjoon liittyy paljon todella erilaista tietoa, jota pitää kyetä hyödyntämään, jotta tällainen palvelu saadaan toimimaan. Voisitko kuvata sitä työtä, tietovarantoja ja rajapintoja, jonka varassa Hyvinvointi-palvelu toimii eli  “kokonaishimmeliä” mitä tällainen palvelu ja sen ylläpito ja kehittäminen edellyttää?

Tuotetiedot ovat olleet ratkaisevassa roolissa palvelussa. Tuote- ja reseptisuosittelu nojaa niiden varaan. Jotta suosittelu on saatu toteutettua halutulla tavalla, on kehitetty oma tapa luokitella tuotteita ja tietoa on kerätty ja yhdistelty eri tietolähteistä. Tuotetietojen kehityksessä tärkeässä roolissa ovat olleet tuotetiedon asiantuntijat, tuotelaadusta vastaavat asiantuntijat sekä liiketoiminnan asiantuntijat. Tuotetietoja hallitaan yhden keskitetyn järjestelmän kautta, joka toimii rajapintana muille tietoa tarvitseville toiminnoille.

Tuotesuosituksia koskeva data eli tieto ostettavista tuotteista perustuu kansallisen Finel-tuotetietopankin dataan sekä Keskon tavarantoimittajien ilmoittamiin tuotetietoihin. Mitä monimutkaisempi tuote, sitä haastavampaa ja tarkempaa sen laskenta on. Esimerkiksi monesta raaka-aineesta valmistetun mikroaterian vitamiinitiedot ovat vähemmän tarkkoja kuin vaikkapa yksittäisen hedelmän. Silti suuntaa-antavakin tieto on hyödyllistä, kun pohtii omaa ostoskoria.

Ihmisen ei usein ole helppo muuttaa käyttäytymistään vaikka olisi kyse tärkeistäkin asioista. Millaisilla keinoilla yritätte saada asiakkaat aloittamaan palvelun käytön ja seuraamaan sitä aktiivisesti? Onko tässä läsnä klassisen “käyttämättä jäävän kuntosalikortin” vaaroja, että hyvä asia jäisi ajan kanssa asiakkailta vähemmälle huomiolle!

Haluamme auttaa asiakasta terveellisen ostoskorin kokoamisessa jo siellä, missä se tapahtuu eli ruokakaupassa. Uutena toimenpiteenä julkaisimme lokakuussa 2024 hevi-haasteen, jonka taustalla toimivat hyvinvointipalvelun laskennat. Haasteen tarkoituksena on kannustaa asiakkaita lisäämään ostoskoriin hedelmiä, vihanneksia, juureksia ja marjoja niin, että ravitsemussuositus vähintään puolesta kilosta kasviksia päivässä toteutuisi. Haaste on herättänyt paljon positiivista mielenkiintoa ja siihen saatiin jo muutaman ensimmäisen päivän aikana runsaasti osallistujia.

Toisena uutena asiana asiakkaille on lanseerattu mahdollisuus saada omat ruokavaliovalinnat huomiovia OmaPlussa-etuja. Jos esimerkiksi kotitalous noudattaa gluteenitonta ruokavaliota tai ei pidä sipulista, nämä valinnat huomioidaan eduissa. Kun sovellukselle antaa tiedot ruokavaliosta ja vältettävistä ruoka-aineista, ne huomioidaan seuraavan viikon eduissa. Uskomme, että hyvillä ja jatkuvilla toimenpiteillä ja sovelluksen jatkuvalla kehittämisellä pidämme asiakkaan mielenkiinnon yllä.

Teemme myös jatkuvasti viestintää terveellisen ostoskorin kokoamisesta. Esimerkiksi K-ryhmän someen elokuussa 2024 Reijo Laatikaisen kanssa tehdyt videot saivat hyvän vastaanoton ja niitä on tarkoitus tuottaa lisää.

Millaista palautetta olette saaneet asiakkailta Hyvinvointi-palvelusta? Minkä tyyppisiä toiveita ja kehitysehdotuksia olette saaneet?Mitä sinulla ja teillä on seuraavaksi työn palvelun kehittämisen saralla?

Palautteet asiakkaiden suunnalta ovat olleet positiivisia. Olemme saaneet asiakkailta paljon hyviä kehitysehdotuksia. Jokainen asiakaspalaute on meille tärkeä ja luemme niitä aktiivisesti samalla kun kehitämme palvelua.

Asiakkaat toivovat, että voisivat merkitä palveluun itse viljelemänsä kasvikset, kalastamansa kalat, poimimansa marjat tai metsästämänsä lihat ja nämä huomioitaisiin laskelmissa. Lisäksi toivotaan muualta ostettujen tai muualla syötyjen ruokien merkitsemisen mahdollisuutta osaksi laskentaa. Nämä palautteet ovat erittäin hyviä. Ne kertovat siitä, että asiakkaat ovat kiinnostuneita terveellisistä valinnoista ja omasta ostodatastaan – heitä häiritsee se, kun indeksi vääristää heidän tuloksiaan.

Alusta alkaen palvelun kehityksen lähtökohtana on ollut helppokäyttöisyys. Helppokäyttöinen palvelu, johon asiakas ei heti kyllästy. Harva jaksaa joka päivä kirjata ylös syömänsä lounaan, aamupalan tai muun aterian sisällön. K-Hyvinvoinnin vahvuus on asiakkaan ostodata, joka toimii palvelun pohjatietona. Asiakkaan ei tarvitse ilmoittaa palvelulle syömiänsä ruokia, koska ostodatasta voidaan nähdä mitä asiakas ostaa ja käyttää sitä analysoinnissa.

Siltikään emme sano yhdellekään idealle ei – ei voi tietää, vaikka saisimmekin kehitettyä juuri asiakkaan toiveisiin toimivan ratkaisun.

Yksilötasolla palvelusta käyttäjä näkee itse mielenkiintoisia ja hauskojakin lukuja, mm. näiden kysymysten sorvaaja on ostanut aivan tolkuttoman määrän satsumoita ja miniluumutomaatteja vuoden aikana! Te näette anonyymistä massadatasta erilaisia asioita ja ilmiöitä, mitä mielenkiintoisia havaintoja haluaisit nostaa esiin?

Olemme huomanneet, että esimerkiksi vegaaniruokavaliota noudattavia harmittaa se, kun sovellus näyttää punaisen lihan kategorian. Tämä on ymmärrettävä palaute, mutta toisaalta heidän kohdallaan se tarkoittaa, että jos punaisen lihan kulutus on alle 500 g viikossa, saa kyseisestä kohdasta ravintoindeksiin parhaan mahdollisen lukeman. Kansalliset ravitsemussuositukset kun suosittelevat vähentämään punaisen lihan kulutusta. Vegaaneille tämä on siis tavallaan hyvä juttu!

K-Hyvinvointi-palvelu kiinnostaa asiakkaita ympäri Suomen, mutta maakunnan väkilukuun suhteutettuna palvelulla on eniten käyttäjiä Varsinais-Suomessa, Lapissa ja Pirkanmaalla. 

PS. Mainittakoon vielä että, K-Hyvinvointi-palvelu voitti vuoden 2024 GrandOne-kilpailussa palkinnon “Paras datan käyttö” -sarjassa. ASML:n sloganin sanoin: Data In, Delight Out!