AI:n vaikutus oppimiseen ja kriittiseen ajatteluun? 

Generatiivisen AI:n historia on vielä kovin nuori mutta se on nostattanut jo tärkeää keskustelua ja virittänyt myös tutkimuksia siitä miten AI:n käyttö vaikuttaa ihmisiin ja heidän kyvykkyyksiinsä, oppimiseen ja ajatteluun. Tämä tulee olemaan varmasti erittäin virkeä tutkimusalue ja pohdinnan kohde myös jatkossa. 

Pennsylvanian Wharton -yliopistossa tehtiin tutkimus, johon osallistui lähes 1000 opiskelijaa. Testissä oli henkilöillä käytössä kaksi erilaista GPT-pohjaista apuria. Toinen jäljitteli tavallista ChatGPT-rajapintaa (GPT Base) ja toisessa oli mukana oppimisen turvaamiseksi suunnitellut kehotteet (GPT Tutor). Nämä GPT-tutorit kattoivat noin 15 % opetussuunnitelmasta kullakin tutkimuksessa mukana olleella kolmella eri luokkatasolla. Opiskelijoiden pääsy käyttämään GPT-4:ää paransi merkittävästi suorituskykyä: 48 % parannus GPT Basessa ja 127 % GPT Tutorissa. Merkittävä jatkolöydös oli se, että kun näiden GPT-apureiden käyttöoikeus myöhemmin poistettiin niin niitä käyttäneet opiskelijat menestyvät 17% huonommin kuin ne, joilla ei ollut lainkaan pääsyä GPT:hen. Tulos siis viittaa oppimisen selkeään vähenemiseen AI:n käytön myötä.

Opiskelijoiden AI-käytön vaikutuksia on tutkittu aiemminkin. Viimevuotisessa tutkimusanalyysissä koottiin 70 vuosina 2017–2023 julkaistua tutkimusartikkelia tutkimustietokannoista, joista sitten 14 valittiin tutkimusaineistoksi (“The effects of over-reliance on AI dialogue systems on students’ cognitive abilities”, Zhai et al., 2024). Eli osa analyysissa olleista tutkimuksista oli tehty ennen generatiivisen AI:n tuloa eli muiden tekoälytyökalujen parissa. Tämä koontitutkimus kokosi löydöksiä erityisesti siitä, miten opiskelijoiden tukeutuminen AI-pohjaisiin järjestelmiin vaikuttaa päätöksentekoon, kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun. Keskeiset löydökset olivat samansuuntaisia kuin yllä mainitussa tutkimuksessa:

Tammikuun alussa julkaistiin mielenkiintoinen Swiss Business Schoolin tutkimus “AI Tools in Society: Impacts on Cognitive Offloading and the Future of Critical Thinking”. Tutkimus käsittelee AI-työkalujen  vaikutusta kriittiseen ajatteluun ja kognitiiviseen kuormitukseen. Tarkoituksena oli tutkia, kuinka AI-työkalujen käyttö vaikuttaa henkilöiden kykyyn analysoida, arvioida ja tehdä päätöksiä. Idea oli siis sukeltaa myös siihen miten ns. kognitiivisen ulkoistamisen dynamiikka vaikuttaa. Tutkimuksessa 666 osallistujaa täytti kyselyn, joka mittasi AI-työkalujen käyttöä, kognitiivista ulkoistamista ja kriittisen ajattelun kyvykkyyksiä. Tuloksia analysoitiin varianssiananalyysi ANOVA:lla ja korrelaatioanalyysillä. Tutkimuksen löydöksiä pähkinänkuoressa:

Erilaisten tutkimusten tieteellisyyden ja yleistettävyyden arviointi on oma lajinsa mutta nämä tulokset synnyttävät kyllä keskikevyttä ellei raskaampaakin kognitiivista ahdistusta oppimisen, valistuksen ja sivistyksen jatkopoluista AI:n maustamassa arjessa.  Uusien teknologien äärellä ollaan oltu aina huolestuneita niiden haitallisista vaikutuksista. Onko AI tässä suhteessa erilainen, aiempia teknologisia murroksia aidosti vaarallisempi? Vai muuttuuko oppimisen prosessi, tarpeet ja tavoitteet siten, että pelot osoittautuvat turhiksi koko oppimisen polun ja arviointikriteerien muuttuessa niin opiskelussa kuin työelämässä? Vai onko niin että kykymme ymmärtää syy/seuraus -suhteita, kontekstien vaikutuksia, kyky esittää kriittisiä huomioita ja synnyttää omaa uniikkia syväymmärrystä eri asioista heikkenee kun oikotie “vastausonneen” on vain yhden AI-klikin päässä?

HFS Research ja Genpact tutkivat (“The two-year GenAI countdown”) liiketoimintajohdon mietteitä AI:n hyödyntämisen äärellä tehden 550 kyselyä ja 10 syvähaastattelua isoissa yli miljardin liikevaihdon firmoissa (12 maata, 8 toimialaa). Generatiivisen tekoälyn käyttöönotossa fokus on erittäin vahvasti tuottavuuden ja tehokkuuden parantamisessa. Tutkimuksessa kartoitettiin myös tähän fokukseen liittyviä riskejä esimerkiksi työntekijöiden tyytyväisyyteen, motivaatioon ja jaksamiseen liittyen. Myös sidosryhmäriskejä arvioitiin. Alla oleva raportin kuvaaja kertoo miten vahvan tuottavuusfokuksen kyljessä nähdään erilaisia riskitekijöitä. Tehokkaan, jopa ultratehokkaan uuden teknologian käyttöönoton tasapainoinen jatkumo työntekijä- ja muissa yhteisöissä vaatii laadukasta ymmärrystä ja seurantaa. AI:n käyttöönotto on eittämättä yksi muutosjohtamisen uusi haastealue.