EU:n uusi digi- ja datasääntely on viime vuosina tuonut Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille aivan uusia ja merkittäviä vastuualueita, jotka on koottu virastossa yhteen Datatalousverkoston alle. Verkostoa johtaa Datatalousjohtaja Jenni Koskinen, jolla on yli 20 vuoden kokemus johto- ja asiantuntijatehtävistä virastossa. Yksi keskeisistä uusista tehtävistä on EU:n digipalveluasetuksen (DSA) toimeenpano yhteistyössä muiden EU-jäsenmaiden, komission ja kansallisten viranomaisten kanssa. Traficom neuvoo ja tukee suomalaisia verkkoalustojen käyttäjiä, jotta heidän oikeudet toteutuisivat alustoilla ja varmistaa, että kotimaiset toimijat puolestaan noudattavat säädöksiä. Lisäksi Traficom vastaa EU:n datanhallinta-asetuksen mukaisesti toimijoiden rekisteröinnistä ja valvonnasta Suomessa. Traficomin rooli datatalouden sääntelyssä on entisessään vahvistumassa, sillä virastoa on ehdotettu myös EU:n datasäädöksen pääasialliseksi valvontaviranomaiseksi ja datakoordinaattoriksi. Lisäksi Traficomille on esitetty EU:n tekoälyasetukseen liittyviä keskeisiä viranomaistehtäviä. Kutsuimme Jennin kysymysrulettiin uusien vastuiden ja niihin liittyvien teemojen äärellä. Haastattelun kysymykset sorvasi ASML:n Jari Perko.
YLLÄTYKSIÄ?
Olet varmasti omassa toimessasi Traficomin uuden kasvavan roolin myötä saanut sukeltaa ns. isojen platformien toimintaan aiempaa perusteellisemmin ja syvemmin. Onko joku asia näiden jättien Googlen, X:n, Metan, TikTokin yms. toiminnassa tai toimintaympäristössä yllättänyt sinua?
Jenni: Viime aikoina digijättien ympärillä on ollut paljon keskustelua ja yllättäviä käänteitä on kyllä tapahtunut. TikTokin roolia on selvitetty Romanian presidentinvaaleissa, Elon Muskin manipuloivasta toiminnassa X-viestipalvelussa on ollut epäilyksiä ja Metan päätös luopua faktantarkistuksesta alustoillaan on herättänyt keskustelua. Komissio on käynnistänyt useita virallisia tutkintoja digijättien toiminnasta ja on todella mielenkiintoista nähdä millaisiin lopputuloksiin tutkinnoissa päädytään ja miten digijätit tulevat reagoimaan, jos komissio toteaa sääntelyn rikkomuksia. Positiivinen yllätys viime vuodelta oli, kun TikTok sitoutui vetämään TikTok Lite ohjelman pois Euroopasta.
EROJEN KESKELTÄ ETEENPÄIN?
EU-sääntely on nykyään pääsääntöisesti suoraan sovellettavia asetuksia ja tämä on yksi tekijä joka lisää tarvetta EU-maiden valvontaviranomaisten (ja komission) kiinteämmälle yhteistyölle. Traficom on aktiivisesti mukana tässä yhteistyössä. Miten kansallisten toimintamallien ja -kulttuurien erot ovat näkyneet tässä verkostotyössä ja miten eroavaisuuksien keskellä päästään eteenpäin?
Jenni: Suoraan sovellettavien EU-asetusten määrä on lisääntynyt viime vuosien aikana ja siksi myös yhteistyö jäsenmaiden viranomaisten ja komission välillä on korostunut entisestään. Komissio on myös saanut uusia rooleja erityisesti digijättien valvonnassa. Yhteistyö muiden maiden ja komission kanssa on meille todella tärkeää ja yhteistyö on lähtenyt tiivisti ja hyvin käyntiin. Täytyy myöntää, että jäsenmaiden toimintakulttuureissa on nähtävissä joitakin eroavaisuuksia, mutta asioissa päästään silti eteenpäin. Jotkut jäsenmaat tykkäävät toimia juhlavammin kuin toiset jäsenmaat ovat puolestaan käytännönläheisempiä. Monesti Suomessa olemme tottuneet matalampaan byrokratiaan ja asioiden nopeaan etenemiseen. Esimerkiksi eräässä maassa vasta pohdittiin valtavien lomakkeiden suunnittelua, kuin meillä Suomessa oli jo päätökset tehty samaisessa asiassa. Välillä sitä miettii, että kyllä asioita voi tehdä monella tapaa.
SISÄLTÖTSUNAMIN HALLITA?
EU:n uusi digilainsäädäntö luonut kehyksiä ja velvoitteita laittoman ja palveluiden ehtojen vastaisen online-sisällön kitkemiseksi. Sisällöntuotannon volyymit ovat valtavat. TikTokissa julkaistaan 34 miljoonaa videota päivässä. X:ssä julkaistaan 100 miljoonaa tviittiä päivässä, 100 miljoonaa kommenttia ja 300 miljoonaa edelleen postausta tai lainausta päivässä. Minkälaisena kehityspolkuna näet saada laittomuuksien ja disinformaation kurimuksen kuriin näin massiivisilla volyymeilla ottaen huomioon kasvavan automatiikan ja tekoälyn hypernopean käytön ns. vääriin tarkoituksiin?
Jenni: Tiedostamme hyvin tämän haasteen, kun suosituilla alustoilla on valtavan suuret käyttäjämäärät ja julkaisumäärät. Siksi sääntelyssä onkin ollut keskeistä luoda kehyksiä ja sääntöjä erityisesti isoille alustoille, jotta laitonta sisältöä voidaan saada kuriin. Käyttäjillä ja järjestöillä onkin merkittävä rooli siinä, että laittomasta sisällöstä ilmoitetaan verkkoalustoille. Verkkoalustoilla taas pitää olla menettelyt kunnossa, eli niiden on muun muassa aktiivisesti reagoitava laittomaan sisältöön. Tekoälyn nopea kehitys tuo lisähaasteita. Näihinkin haetaan sääntelystä ratkaisuja, mutta tulevaisuus näyttää, miten siinä onnistutaan.
ALGORITMINEN IHMISYYS?
Ihminen muodostaa kohtaamisissa automaattisesti vaikutelmaa ja profiilia toisesta ihmisestä 2-4 sekunnissa. Vastaavaa nopeaa luokittelua on ihmisten keskinäisessä käyttäytymisessä viljalti. Olemme luomu-analyytikkoja. Emme oikein kykene avaamaan että mistä tämä salamannopea “algoritminen” luokittelumme oikein syntyy. Palveluiden algoritmeilta vaaditaan nyt säädöksissä isosti avoimuutta, informointia ja läpinäkyvyyttä. Ymmärtää algoritmin sisuskalut vai valvoa sen käyttöä eri tilanteissa – miten näet tämän problematiikan?
Jenni: Lisääntynyt avoimuus ja läpinäkyvyys käyttäjän kannalta on ehdottomasti positiivinen muutos ja olisi hyvä, että palveluiden käyttäjät ymmärtäisivät esimerkiksi miksi heidän feediinsä tulee tietynlaista sisältöä ja että heidän somenkäytöstään kerätään dataa halusivat he sitä tai eivät. Mutta kuinka moni meistä tavallisista käyttäjistä lopulta jaksaa perehtyä palveluiden algoritmeihin, vaikka valikkoja klikkailemalla asia selviäisi? Valvonnalle ja selkeille pelisäännöille on siis paikkansa. Digipalveluasetuksen myötä kohdentamista ei saa tehdä alaikäisille tai esimerkiksi poliittisen vakaumuksen tai terveystietojen perusteella.
PROJISOINNIN AMMATTILAISIA?
Ihmiset, ihmisten yhteisöt ja ryhmät ovat kielteisissä tilanteissa ja konteksteissa taipuvaisia ulkoistamaan syytä itsestään usein ulospäin. Syytämme herkästi teknologiaa, laitteita, sovelluksia jne. Ilman ihmisten monenkirjavaa inhimillistä omaa toimintapanosta moni digiajan ongelma olisi kuitenkin pieni tai jopa olematon. Olemmeko data- ja digitalouden kompleksisten ongelmien äärellä pitäneet riittävästi esillä meidän jokaisen ikiomaa yksilö- ja yhteisövastuuta?
Jenni: Kaikkea emme voi missään nimessä laittaa digijättien syyksi vaikka se helppo tie olisikin. Jokaisen on itsekin hyvä katsoa peiliin ja miettiä omaa toimintaansa. Minusta meillä jokaisella on vastuu ymmärtää yleisellä tasolla miten algoritmit meitä seuraa, mitä tietoja palveluihin syötämme ja kenelle tietoja annamme. Meillä on myös oikeus ilmoittaa laittomasta sisällöstä, jos sellaista havaitsemme. Meitä jokaista tarvitaan ja jokainen voi itse vaikuttaa siihen, että verkossa olisi turvallisempaa toimia.
LOPUKSI…vielä mieltymyskysymys, mikä some-palvelu on sinulle itsellesi mieluisin ja mielekkäin, ja miksi?
Jenni: Nyt onkin vaikea kysymys – mikä on mieluisin ja mielekkäin? Käytän useita some-palveluita päivittäin ja mielenkiinnolla seuraan työnikin puolesta miten palvelut kehittyvät. Vapaa-ajalla omalla puhelimella tulee eniten selailtua Instagramia ja TikTokia, jotka viihdyttävät, inspiroivat ja vievät ajatukset ihan muualle, vaikka hassuihin kissavideoihin. Työasioissa LinkedIn on tällä hetkellä mieluisin, jossa löytää töiden kannalta hyödyllistä sisältöä.
PS. ASML:n Hyvä Data -uutiskirjeen voi tilata täältä.