Elvis Presley lähetti oman Cadillacinsa kiertämään Amerikkaa vuonna 1965. Se oli aikansa huipentuma megatähden suosiolla rahastamisessa. Yli puoli vuosisataa myöhemmin kerätään faneilta rahaa herättämällä henkiin heidän idoleitaan tekoälyn avulla. Mutta miten tekoälyn käyttöä pitäisi säännellä niin että se on eettisesti kestävää?
Joulukuussa 2020 julkaistulla Youtube-videolla laulaa hempeää duettoa live-esiintyjän kanssa eteläkorealainen supertähti Kim Kwang-seokm, josta näytetään lavalla vain hologrammikuvaa. Katsomossa vilahtaa fanien liikuttuneita ja epäuskoisia kasvoja, kun he tunnistavat idolinsa äänen. Poikkeukselliseksi tilanteen tekee se, että Kimin lauluääni on tuotettu tekoälyn avulla. 31-vuotiaana vuonna 1996 kuollut artisti esittää balladin, joka on sävelletty useita vuosia hänen kuolemansa jälkeen.
Youtube-video on eteläkorealaisen kansallisen tv-kanava SBS:n uuden ohjelman “Century of the Century: AI vs Human” tiiseri. Ohjelmaformaatissa hyödynnettävän tekoälyn on kehittänyt startup-yritys Supertone, joka tuottaa äänimateriaalia esimerkiksi äänikirjoihin ja animaatioiden dubbaamiseen. Supertonen teknologia tarvitsi vain sata eri artistien laulamaa kappaletta sekä 20 Kimin omaa nauhoitetta oppiakseen tuottamaan Kimin ääntä tv-ohjelman duettoihin.
Kauas on edetty siitä, kun megatähdet maksimoivat suosionsa kaupallisen potentiaalin ilman modernin teknologian apua. Vuonna 1965 Elvis Presley oli niin itsevarma, että lähetti USA:n kiertueelle omistamansa kultaisen Cadillacin – ilman että itse kiersi mukana. Mainostemppu kannatti – jo ensimmäisenä päivänä 50.000 fania jonotti Atlantassa päästäkseen näkemään rockin kuninkaan mahtipontisen menopelin. Sama toistettiin vuonna 1968 Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Tällä kertaa faneille myytiin myös autosta painettuja postikortteja.
Kysymyksiä nousee
Jo ennen uusimpia tekoälysovelluksia postuumien megatähtien hologrammit on valjastettu faniteollisuuden palvelukseen. Ensimmäisiä kömpelöitä yrityksiä tehtiin jo lähes kymmenen vuotta sitten. Uskottavampia kaupallisia sovelluksia ovat olleet Roy Orbisonin ja Whitney Houstonin hologrammikiertueet. Hologrammi-Orbisonia kierrätettiin USA:ssa vuonna 2018 jopa 28:ssa kaupungissa. Whitney Houstonin live-tanssijoilla rikastettu hologrammikiertue alkoi Sheffieldissä helmikuussa 2020 ja olisi ulottunut manner-Eurooppaankin, mutta koronavirusepidemia tuli väliin. Molempien kiertueiden teknologian taustalla on amerikkalainen BASE Hologram. Sama yritys uutisoi pari vuotta sitten myös Amy Winehousen vastaavasta tuotannosta, mutta perui myöhemmin hankkeensa.
Uutinen Kimin legendaarisen äänen herättämisestä henkiin ja Whitney Houstonin kipuaminen lavalle laulamaan suurimmat hittinsä kirkkaalla äänellä, jota huumehuuruinen elämä ei ollut vielä käheyttänyt, saavat fanilaumat innostumaan. Kuitenkin hologrammien ja tekoälyn käyttäminen ääni- ja videomanipulaatioon nostaa esiin myös eettisiä ja juridisia ongelmia. Kuka saa päättää hologrammikiertueista artistin elinaikana ja sen jälkeen? Kuka saa käsitellä kuolleen laulajan ääntä niin että sillä voidaan julkaista uusia kappaleita? Kun tekoäly kehittyy niin että se pystyy itse säveltämään ja sanoittamaan kappaleita tai luomaan muita tekstejä, kenellä on tekijänoikeudet uusiin teoksiin? Tunnustetaanko tekoäly oikeushenkilöksi, jolla on itsenäinen tekijänoikeus? Mistä kaikista vielä keksimättä olevista mediaoikeuksista esiintyjien pitää osata neuvotella, kun he tekevät levytys- ja jakelusopimuksia?
Kaksiteräinen miekka tämäkin
Rikollisetkin ovat aktivoituneet tekoälyn hyödyntämiseen. Sen avulla tuotettua puheääntä voidaan esimerkiksi käyttää erehdyttämään keskustelukumppania tekemään perusteettomia maksusuorituksia. Tekoälyn avulla tuotetaan myös luvatonta videomateriaalia. Amsterdamilainen kybertutkimusyhtiö Deeptrace teki jo vuonna 2019 havainnon, että noin 96 % sen verkosta löytämästä ja analysoimasta tekoälyn tekemästä 14.000 videosta oli pornoa ja niissä hyödynnettiin luvattomasti erityisesti naispuolisia julkisuuden henkilöitä.
University College Londonin (UCL) tutkijat listasivat viime vuonna tekoälyn mahdollistamia rikollisia sovelluksia ja sijoittivat niitä kolmeen eri luokkaan. Vaarallisimpana tekoälyrikollisuutena tutkijat pitävät esimerkiksi kaksoisolentoja, automaattiohjattujen ajoneuvojen käyttämistä aseina ja laajamittaista kiristystä. Merkitykseltään keskivertoluokkaa ovat esimerkiksi armeijarobottien väärinkäyttö, oppimispohjaiset kyberhyökkäykset sekä pörssikurssien tai finanssimarkkinoiden manipulointi tekoälyllä. Alimman luokituksen saivat murtautumisbotit, tekoälyllä tuotetut käyttäjäarviot ja sisältöväärennökset kuten taide tai musiikki.
Ohjeistuksille tilausta?
Maailmalla on jo herätty siihen, että tarvitaan oikeudellisia uudistuksia, eettisiä ohjeita ja sosiaalisia sopimuksia tekoälyn väärinkäytön estämiseksi. Yksittäiset valtiot, organisaatiot ja yritykset – mukana mm. Google, IBM ja Microsoft – ovat julkaisseet omia eettisiä ohjeistuksiaan, vanhimmat jo vuosikymmen sitten. Erilaisia ohjeistuksia löytyy koottuina esimerkiksi AlgorithmWatchin globaaliin inventaariin. EU julkaisi huhtikuussa 2019 Luotettavaa tekoälyä koskevat eettiset ohjeet joita on täydennetty viime heinäkuussa itsearviointiin tarkoitetulla ohjeistuksella ja online-työkalulla. Myös UNESCO julkaisi viime syyskuussa luonnoksen suositukseksi tekoälyn etiikalle. Etelä-Korea, joka on tekoälyn kehittämisen kärjessä, on julkaissut oman kansallisen eettisen ohjeistonsa aiheesta. Myös Kimin äänen tuottanut Supertone on tietoinen tekoälyn väärinkäyttömahdollisuuksista ja kannattaa sääntelyä. Se korostaa valitsevansa asiakkaikseen vain luotettavia yrityksiä, jotka ovat sitoutuneet eettisesti kestävään toimintaan.
Pelisääntöjen selkiytymistä odotellessa voi vaikka virittäytyä ABBAn musiikin tunnelmiin hologrammikiertueella, joka toivottavasti ensi vuonna koronavirusrajoitteiden päättymisen jälkeen saattaa yhteen vuonna 1982 hajonneen bändin. Hologrammi-ABBAn on luvattu esittävän uusia biisejäkin. Benny ja Björn luottavat kuitenkin edelleen omiin biisinikkarin kykyihinsä eivätkä päästä tekoälyä kokeilemaan ABBA-soundia.