Oikeusministeriön kuluttajaluottoja koskeva lainsäädäntöehdotus on tuomassa Temu-tsunamin keskellä uusia rasitteita kotimaiselle kaupalle. Suomi on tekemässä EU-direktiiviä ylittäviä sääntelyratkaisuja, jotka rasittaisivat suomalaista kauppaa ja kankeuttaisivat verkko-ostamista.
Suomi ylittämässä direktiivin vaatimukset, kärsijöinä kauppa ja asiakkaat
Vastuullinen ja huolellinen luotonanto on erittäin tärkeää mutta nyt ollaan kansallisesti turhaan rasittamassa automatisoitua ja asiakasystävällistä verkkokauppaa. Lakiehdotuksen mukaan verkkokauppa ja muukin kauppa pakotetaan korottoman maksuajan ja erämaksujen osalta kankeaan, kalliimpaan ja hitaampaan prosessiin. “Esimerkiksi kuulokkeiden tai vaikkapa älypuhelimen tai kodinkoneen kätevä ostaminen kuluttomalla ja korottomalla maksuajalla ei aina edellytä kuluttajalta tarpeettomien taloustietojen kysymistä ja tietokantakyselyiden tekemistä. Suomi on lähtemässä tässä ylisääntelyn tielle, jossa ei ymmärretä modernia automatisoitua verkkokauppaa, erilaisia ostotilanteita eikä asiakaskokemuksen merkitystä”, tiivistää tilannetta Asiakkuusmarkkinointiliiton toimitusjohtaja Jari Perko.
- ASML korostaa lakiehdotuksen olevan tältä osin vastoin nykyistä hallitusohjelman ylisääntelylausumaa: “Vältetään EU-lainsäädännön toimeenpanon yhteydessä kansallista lisäsääntelyä”
- Ruotsi ei ole omassa samaan direktiivin perustuvassa lakiehdotuksessaan tekemässä vastaavaa ylisääntelyä.
- Sääntely pakottaisi suomalaisen kaupan ylimääräiseen, osin manuaaliseen prosessiin lukuisissa perusostostapahtumissa, mikä asettaisi suomalaiset yritykset ja niiden asiakkaat eriarvoiseen asemaan muihin maihin verrattuna.
Tietopalveluissa ollaan suosimassa valtiollista toimijaa
Samassa yhteydessä Suomi on säätämässä pakollista ulkoisten tietokantojen käyttöä, mikä sekin ylittää direktiivin vaatimukset. Erityisen ongelmallista on verohallinnon ylläpitämälle positiiviselle luottorekisterille kaavailtu erityisasema kilpailuilla luottotietomarkkinoilla. “Ehdotettu sääntely suosisi selkeästi valtiollista toimijaa kaupallisten toimijoiden kustannuksella, mikä on kestämätön, arveluttava ja direktiivin vaatimukset ylittävä sääntelyratkaisu”, tiivistää Jari Perko sääntelyehdotuksen ongelmia ja jatkaa, “Ruotsi ei ole säätämässä ulkoisten tietokantojen pakkokyselyitä vaan he ymmärtävät erityyppisten tilanteiden vaatiman joustavan sääntelykehyksen”. Asiakkuusmarkkinointiliitto esittää, että jatkovalmistelussa lakiehdotukseen tulee tehdä hallitusohjelman ylisääntelylausuman ja kilpailuneutraliteetin mukaiset muutokset.
Lisätietoja: Jari Perko, toimitusjohtaja, ASML, 0405659700, jari[ ]asml.fi
Lakiehdotus löytyy täältä, tiedotteen käsittelemä ongelmallinen kohta on kuluttajansuojalain 7 luvun 14 § 1 momentti (s. 197, pykälän perustelut s. 134).
ASML (Asiakkuusmarkkinointiliitto) on tietointensiivisen liiketoiminnan, asiakkuuden ja markkinoinnin toimialayhteisö, johon kuuluvat mm. Suomen suurimmat mediatalot, teleoperaattorit, vähittäis- ja verkkokaupat, energiayhtiöt, pankki- ja vakuutusyhtiöt, terveyspalveluiden tarjoajat, matkailualan yritykset sekä asiakkuusmarkkinoinnin ja datatalouden merkittävimpiä palveluntarjoajia.