ASML:n blogissa on haastattelussa WWF:n Helka Julkunen joka on erikoistunut ja perehtynyt ympäristövastuuasioihin ja yritysten hiilineutraalisuusviestintään. Haastattelussa Helka kertoo tutkimustuloksia ja havaintoja mm. siitä mitkä ovat yritysten ympäristöviestinnän ja päästövähennyksiin liittyvän viestinnän karikkoja ja vahvuuksia.
CDP (Customer Data Platform) on edelleen markkinoinnin yksi kuumimpia lyhenteitä. ASML:n Jari Perko sai teemasta haastateltavakseen PwC:n Jesse Sandqvistin, joka vastaili yhdeksän kysymyksen patteristoon.
Asiakasdata on markkinoijan arvokkain voimavara. Toimiva datastrategia auttaa keräämään hyödyllistä tietoa asiakkaistasi, tuntemaan heidät ja markkinoimaan heille relevantilla tavalla.
ASML-haastattelussa Avaukselta kaksi vahvaa datavetoisen markkinoinnin ja liiketoiminnan ammattilaista. Emma Storbacka ja Saija Ekman kertovat näkemykselliset ja napakat mietteet modernin datavetoisen markkinoinnin ydinteemoista.
Fennia tavoittelee alan parasta asiakaskokemusta mittavalla liiketoiminta- ja järjestelmäuudistuksella. Rakentaminen tulee kestämään useita vuosia.
Suomessa toimivien suoramyyntiyritysten vähittäismyynnin arvo kuluttajille oli viime vuonna 113 miljoonaa euroa. Tämä tieto käy ilmi alan kattojärjestön WFDSA:n (World Federation of Direct Selling Association) yhdessä kunkin maan toimialajärjestön kanssa toteuttamasta selvityksestä.
Kuluneen vuoden aikana olen katsonut monta kertaa peiliin: vaikka tunteilla on perustavaa laatua oleva tehtävä kaikessa inhimillisessä toiminnassa, myös liiketoiminnassa, onko sittenkin liian idealistista olettaa, että johtoryhmissä keskusteltaisiin asiakkaiden ja henkilöstön tunteista?
Arviolta 33 prosenttia markkinoinnin euroista tuhrautuu siihen, että lähdetään tekemään markkinointia ilman selkeää suuntaa, eli strategia puuttuu. Mitä tehdään ja miksi. Epäselvä strategia näkyy pahimmillaan heikossa briefissä. Aletaan tekemään jotain mukavaa, mutta suuntaa joudutaan korjaamaan monesti matkan varrella. Eurot ja deadlinet paukkuvat. Hyvä strategia antaakin suunnan myös luovuudelle.
Minusta CARE on paljon houkuttelevampi, parempi ja antoisampi tapa tehdä analytiikkaa. Silti moni organisaatio edelleen noudattaa CRAP-prosessia. Heitetään CRAP vihdoin roskikseen.
Digiaallon harjalla ratsastavat puhuvat dynaamisen hinnoittelun puolesta, mikä voi tarkoittaa reaaliajassa muuttuvia hintoja vaikkapa lentojen, lounasruoan tai drinkkien hinnoittelussa. Silloin pyritään tyypillisesti optimoimaan asiakasvirtoja kapasiteetin mukaisesti ja asiakkaan pitää itse osata optimoida milloin ostaa, jos haluaa ostaa halvalla.
Kestävä kehitys ja vastuullisuus on trendikästä, mutta ovatko ne liiketaloudellisesti kannattavia valintoja? Ja jos ovat, missä tilanteissa, millä ehdoilla, ja miten niitä käytännössä kannattaa toteuttaa?
GDPR-tyyppistä lainsäädäntöä on sorvattu, työstetään ja pohditaan eri puolilla maailmaa. GDPR nostetaan helposti menestystarinaksi, tietosuojasääntelyä kaikkialla mullistavaksi pykäläinnovaatioksi, mitä se eittämättä monella tapaa onkin ollut. Uutta tietosuojalainsäädäntöä pohtivassa Kanadassa on tehty koosteraportti, jossa GDPR:ää tarkastellaan eri tutkimusten ja lähteiden nojalla enemmän kriittisestä näkökulmasta. Raportin löydöksistä koostetta ASML-blogissa.
Yksinkertaisten asioiden luominen vaatii monimutkaisia asioita taustalla ennen kuin asiat yksinkertaistuvat. Tämä on ehkä paradoksi, jota ei ymmärretä. Ajatellaan, että kun yksinkertaistetaan asiakkaalle näkyvää prosessia, myös sisäinen toiminta yksinkertaistuu. Todellisuudessa pitää kuitenkin luoda monimutkaisia kokonaisuuksia hallitseva toimiva pohja niin teknisessä- kuin prosessimielessäkin. Jotkut asiat yksinkertaistuvat, toiset monimutkaistuvat.
Vaikuttava sisältömarkkinointi ei ole mitä tahansa jorinaa tai peräkkäin aseteltuja markkinoinnin ylisanoja.
Tullakseen luetuksi sisällön tulee olla vastaanottajalle merkityksellistä. Sisällön merkityksellisyys syntyy siitä, että se vastaa aidosti johonkin inhimilliseen tarpeeseen. Se antaa tietoa, apua tai inspiraatiota. Se palvelee kuluttajaa, ja pitää samalla mainostaja-asiakkaan brändin mielessä ostopolun eri vaiheissa.
Teknologia pystyy datan kanssa upeisiin asioihin, mutta näkemyksen luominen tai tiedolla johtaminen eivät kuulu sen vahvuuksiin. Data tarvitsee rinnalleen ihmisen – ja ihmiset tarvitsevat dataa, jotta tiedolla johtaminen on mahdollista.