Digiaallon harjalla ratsastavat puhuvat dynaamisen hinnoittelun puolesta, mikä voi tarkoittaa reaaliajassa muuttuvia hintoja vaikkapa lentojen, lounasruoan tai drinkkien hinnoittelussa. Silloin pyritään tyypillisesti optimoimaan asiakasvirtoja kapasiteetin mukaisesti ja asiakkaan pitää itse osata optimoida milloin ostaa, jos haluaa ostaa halvalla.
Kestävä kehitys ja vastuullisuus on trendikästä, mutta ovatko ne liiketaloudellisesti kannattavia valintoja? Ja jos ovat, missä tilanteissa, millä ehdoilla, ja miten niitä käytännössä kannattaa toteuttaa?
GDPR-tyyppistä lainsäädäntöä on sorvattu, työstetään ja pohditaan eri puolilla maailmaa. GDPR nostetaan helposti menestystarinaksi, tietosuojasääntelyä kaikkialla mullistavaksi pykäläinnovaatioksi, mitä se eittämättä monella tapaa onkin ollut. Uutta tietosuojalainsäädäntöä pohtivassa Kanadassa on tehty koosteraportti, jossa GDPR:ää tarkastellaan eri tutkimusten ja lähteiden nojalla enemmän kriittisestä näkökulmasta. Raportin löydöksistä koostetta ASML-blogissa.
Yksinkertaisten asioiden luominen vaatii monimutkaisia asioita taustalla ennen kuin asiat yksinkertaistuvat. Tämä on ehkä paradoksi, jota ei ymmärretä. Ajatellaan, että kun yksinkertaistetaan asiakkaalle näkyvää prosessia, myös sisäinen toiminta yksinkertaistuu. Todellisuudessa pitää kuitenkin luoda monimutkaisia kokonaisuuksia hallitseva toimiva pohja niin teknisessä- kuin prosessimielessäkin. Jotkut asiat yksinkertaistuvat, toiset monimutkaistuvat.
Vaikuttava sisältömarkkinointi ei ole mitä tahansa jorinaa tai peräkkäin aseteltuja markkinoinnin ylisanoja.
Tullakseen luetuksi sisällön tulee olla vastaanottajalle merkityksellistä. Sisällön merkityksellisyys syntyy siitä, että se vastaa aidosti johonkin inhimilliseen tarpeeseen. Se antaa tietoa, apua tai inspiraatiota. Se palvelee kuluttajaa, ja pitää samalla mainostaja-asiakkaan brändin mielessä ostopolun eri vaiheissa.
Teknologia pystyy datan kanssa upeisiin asioihin, mutta näkemyksen luominen tai tiedolla johtaminen eivät kuulu sen vahvuuksiin. Data tarvitsee rinnalleen ihmisen – ja ihmiset tarvitsevat dataa, jotta tiedolla johtaminen on mahdollista.
Asiakas kaipaa arkeensa helppoutta, vaivattomuutta ja toimivia vaihtoehtoja asioinnin eri tilanteisiin. Myymälöiden rinnalle onkin syntynyt uusia vaihtoehtoja arjen tilanteisiin. Verkkokaupassa asiointia helpottaa 24/7-mahdollisuus tehdä tilauksia yli yhdentoista tuhannen tuotteen valikoimasta ja Alko-äppi puolestaan on tuonut Alkon meidän jokaisen taskuun.
Asiakkuusohjelmaa on kehitetty yhdessä asiakkaiden kanssa. Kaikki sai alkunsa saadusta asiakaspalautteesta, eli siitä, miten asiakkaat ovat kokeneet avuttomuutta ilmastonmuutoksen edessä. Toisaalta Fortumin kaltaiselta yritykseltä odotetaan konkreettisia tekoja ympäristön eteen. Syntyi halu mahdollistaa yhdessä tekeminen asiakkaiden kanssa kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Menestyvän markkinoinnin ja kaupan median punainen lanka piilee asiakasymmärryksen hyödyntämisessä kuluttajia palvelevaan markkinointiin. Moni kyllä puhuu tänä päivänä asiakasymmärryksestä, mutta tämä ymmärrys ei yllä toimenpiteisiin. Siksi se ei hyödytä asiakasta, markkinoijaa eikä kauppaa.
Kun yritys on ensin valinnut ne asiat, joihin se haluaa asiakaskokemuksessaan panostaa ja tehnyt lupauksista lunastettavia, on aika valjastaa markkinoinnin resurssit luovaan työhön. Markkinointiosasto on meillä se funktio, joka vie uusia luovia konsepteja eteenpäin. Itse työhön tarvitaan kuitenkin koko talon väkeä. Tästä esimerkkinä Robin Packalen -yhteistyö, jonka idea lähti artistilta itseltään. Luova idea jalostettiin Ifolorin markkinoinnissa ja tuotteet suunniteltiin yhdessä tuotannon kanssa.
Ensisijaisesti markkinoijan pitäisi miettiä yrityksen ja kuluttajan välisen vuoropuhelun laatua ja vastuullisuutta, minkä saatu markkinointilupa mahdollistaa. Ei lähdetä keräämään lupia kampanjanomaisesti, koska muutkin tekevät niin, vaan mietitään kuinka markkinointiluvan kautta rakennetaan pitkä ja hedelmällinen keskustelu kuluttajan kanssa. Luottamus, läpinäkyvyys, tehokkuus ja laatu korostuvat kuluttajaliidien hankinnassa ja hyödyntämisessä.
Helsingin hallinto-oikeus kumosi päätöksellään Postille vuoden 2020 keväällä annetun Suomen tähän asti suurimmanGDPR-sakon. Päätös sisältää monia mielenkiintoisia elementtejä, joista koostetta ja pika-analyysiä nyt ASML-blogissa.
Haluatko eroon epävarmuudesta ja tehdä päätöksiä, joiden taustalla on yli 95 prosentin tilastollinen onnistumistodennäköisyys? No, on ilmiselvää, että kaikki haluavat, joten tässä hieman ajateltavaa.
Mitä Lukas Hradeckýn tulisi kesän EM-kisojen rangaistuspotkutilanteissa tehdä? Oikea vastaus, ainakin datan pohjalta, on: pysyä paikallaan. Kaikkein todennäköisemmin maalivahti torjuu silloin, kun hän ei tee mitään. Mutta miksi maalivahdit sitten eivät pysy paikallaan vaan mieluummin tekevät torjuntaliikkeen? Suurin syy tälle löytyy ns. “action bias” -teoriasta – ihminen ajattelee toiminnan aina voittavan ei-toiminnan. Tähän samaan ilmiöön meistä jokainen on varmasti törmännyt myös työelämässä.
Evästeet ovat tietosuojan ja regulaatiokeskustelun kuumaa ydintä. Jo ties kuinka monetta vuotta. ePrivacy-käsittelyä hidastava käsijarru on pitkälti ollut riitaisa evästedebatti. Evästekeskustelussa aivan liian vähälle huomiolle on jäänyt kauppiaan asiakasymmärrys. Saako kauppias muistaa ja ymmärtää?