Asiakkuusindeksi-tutkimuksen perimmäisenä lähtökohtana on kuulla yritysten asiakkaiden ääntä. Asiakkuusindeksi eroaa monista mielikuviin pohjautuvista tutkimuksista siinä, että kutakin yritystä arvioi vain sen omat asiakkaat.
Ruotsin tietosuojaviranomainen (IMY) julkaisi raportin tietosuojavastaavien kokemuksista GDPR:n kanssa. Kyselyyn osallistui n. 800 tahoa ja raportti on juuri julkaistu.
GDPR:llä on takanaan jo monta vuotta ja rutkasti maileja. EU kerää kokemuksia GDPR:n toimivuudesta toistaa kertaa. Perkasimme oikeusministeriön Suomesta keräämistä lausunnoista tiiviin potpurin.
Markkinointijohtajien on ennen kaikkea osattava rakentaa ympärilleen tiimi, joka hallitsee sekä perinteisen markkinoinnin ajattelumallin (esim. 4P) että digitaalisen maailman (esim. it-osaaja, datatieteilijä, analyytikko jne.).
Tutkailin alkuvuoden sähköpostiani ja yksi sähköpostin lähettäjä erottui selkeästi muista. Olen heidän listoillaan ja pitkän lähetystauon jälkeen helmikuun ensimmäisen viikon jälkeen sain vappuun mennessä ylivoimaisesti enemmän “kanta-asiakaspostia” kuin keneltäkään muulta, vajaa parisataa kappaletta. Mikä taho näkee hyväksi lähestyä näin valtavalla frekvenssillä?
ASML:n blogissa on haastattelussa WWF:n Helka Julkunen joka on erikoistunut ja perehtynyt ympäristövastuuasioihin ja yritysten hiilineutraalisuusviestintään. Haastattelussa Helka kertoo tutkimustuloksia ja havaintoja mm. siitä mitkä ovat yritysten ympäristöviestinnän ja päästövähennyksiin liittyvän viestinnän karikkoja ja vahvuuksia.
CDP (Customer Data Platform) on edelleen markkinoinnin yksi kuumimpia lyhenteitä. ASML:n Jari Perko sai teemasta haastateltavakseen PwC:n Jesse Sandqvistin, joka vastaili yhdeksän kysymyksen patteristoon.
Asiakasdata on markkinoijan arvokkain voimavara. Toimiva datastrategia auttaa keräämään hyödyllistä tietoa asiakkaistasi, tuntemaan heidät ja markkinoimaan heille relevantilla tavalla.
ASML-haastattelussa Avaukselta kaksi vahvaa datavetoisen markkinoinnin ja liiketoiminnan ammattilaista. Emma Storbacka ja Saija Ekman kertovat näkemykselliset ja napakat mietteet modernin datavetoisen markkinoinnin ydinteemoista.
Fennia tavoittelee alan parasta asiakaskokemusta mittavalla liiketoiminta- ja järjestelmäuudistuksella. Rakentaminen tulee kestämään useita vuosia.
Suomessa toimivien suoramyyntiyritysten vähittäismyynnin arvo kuluttajille oli viime vuonna 113 miljoonaa euroa. Tämä tieto käy ilmi alan kattojärjestön WFDSA:n (World Federation of Direct Selling Association) yhdessä kunkin maan toimialajärjestön kanssa toteuttamasta selvityksestä.
Kuluneen vuoden aikana olen katsonut monta kertaa peiliin: vaikka tunteilla on perustavaa laatua oleva tehtävä kaikessa inhimillisessä toiminnassa, myös liiketoiminnassa, onko sittenkin liian idealistista olettaa, että johtoryhmissä keskusteltaisiin asiakkaiden ja henkilöstön tunteista?
Arviolta 33 prosenttia markkinoinnin euroista tuhrautuu siihen, että lähdetään tekemään markkinointia ilman selkeää suuntaa, eli strategia puuttuu. Mitä tehdään ja miksi. Epäselvä strategia näkyy pahimmillaan heikossa briefissä. Aletaan tekemään jotain mukavaa, mutta suuntaa joudutaan korjaamaan monesti matkan varrella. Eurot ja deadlinet paukkuvat. Hyvä strategia antaakin suunnan myös luovuudelle.
Minusta CARE on paljon houkuttelevampi, parempi ja antoisampi tapa tehdä analytiikkaa. Silti moni organisaatio edelleen noudattaa CRAP-prosessia. Heitetään CRAP vihdoin roskikseen.
Digiaallon harjalla ratsastavat puhuvat dynaamisen hinnoittelun puolesta, mikä voi tarkoittaa reaaliajassa muuttuvia hintoja vaikkapa lentojen, lounasruoan tai drinkkien hinnoittelussa. Silloin pyritään tyypillisesti optimoimaan asiakasvirtoja kapasiteetin mukaisesti ja asiakkaan pitää itse osata optimoida milloin ostaa, jos haluaa ostaa halvalla.