Ruotsin tietosuojavastaavat huolissaan GDPR:n vaikutuksista liiketoimintaan
Ruotsin tietosuojaviranomainen (IMY) julkaisi raportin tietosuojavastaavien kokemuksista GDPR:n kanssa. Kyselyyn osallistui n. 800 tahoa ja raportti on juuri julkaistu.
Mitkä ovat GDPR:n haasteet ja ongelmat Suomessa?
GDPR:llä on takanaan jo monta vuotta ja rutkasti maileja. EU kerää kokemuksia GDPR:n toimivuudesta toistaa kertaa. Perkasimme oikeusministeriön Suomesta keräämistä lausunnoista tiiviin potpurin.
Markkinoidaan markkinointia
Markkinointijohtajien on ennen kaikkea osattava rakentaa ympärilleen tiimi, joka hallitsee sekä perinteisen markkinoinnin ajattelumallin (esim. 4P) että digitaalisen maailman (esim. it-osaaja, datatieteilijä, analyytikko jne.).
Kaikkein ahkerin kanta-asiakasmarkkinoija on…?
Tutkailin alkuvuoden sähköpostiani ja yksi sähköpostin lähettäjä erottui selkeästi muista. Olen heidän listoillaan ja pitkän lähetystauon jälkeen helmikuun ensimmäisen viikon jälkeen sain vappuun mennessä ylivoimaisesti enemmän “kanta-asiakaspostia” kuin keneltäkään muulta, vajaa parisataa kappaletta. Mikä taho näkee hyväksi lähestyä näin valtavalla frekvenssillä?
Ympäristövastuu ja yritysviestintä – haastattelussa WWF:n Helka Julkunen
ASML:n blogissa on haastattelussa WWF:n Helka Julkunen joka on erikoistunut ja perehtynyt ympäristövastuuasioihin ja yritysten hiilineutraalisuusviestintään. Haastattelussa Helka kertoo tutkimustuloksia ja havaintoja mm. siitä mitkä ovat yritysten ympäristöviestinnän ja päästövähennyksiin liittyvän viestinnän karikkoja ja vahvuuksia.
Haastattelussa PwC:n Jesse Sandqvist: CDP tänään ja huomenna
CDP (Customer Data Platform) on edelleen markkinoinnin yksi kuumimpia lyhenteitä. ASML:n Jari Perko sai teemasta haastateltavakseen PwC:n Jesse Sandqvistin, joka vastaili yhdeksän kysymyksen patteristoon.
Vesitiivis datastrategia on asiakkuusmarkkinoinnin peruskivi
Asiakasdata on markkinoijan arvokkain voimavara. Toimiva datastrategia auttaa keräämään hyödyllistä tietoa asiakkaistasi, tuntemaan heidät ja markkinoimaan heille relevantilla tavalla.
Datapäättäjät: Haastattelussa Avauksen Emma Storbacka ja Saija Ekman
ASML-haastattelussa Avaukselta kaksi vahvaa datavetoisen markkinoinnin ja liiketoiminnan ammattilaista. Emma Storbacka ja Saija Ekman kertovat näkemykselliset ja napakat mietteet modernin datavetoisen markkinoinnin ydinteemoista.
Hyvin muotoiltu palvelu tähtää asiakkaan hurmaamiseen
Fennia tavoittelee alan parasta asiakaskokemusta mittavalla liiketoiminta- ja järjestelmäuudistuksella. Rakentaminen tulee kestämään useita vuosia.
Suoramyyntiyritysten vähittäismyynti 113 miljoonaa viime vuonna
Suomessa toimivien suoramyyntiyritysten vähittäismyynnin arvo kuluttajille oli viime vuonna 113 miljoonaa euroa. Tämä tieto käy ilmi alan kattojärjestön WFDSA:n (World Federation of Direct Selling Association) yhdessä kunkin maan toimialajärjestön kanssa toteuttamasta selvityksestä.
Johtoryhmän kannattaa huomioida tunteet, mutta niistä ei tarvitse puhua
Kuluneen vuoden aikana olen katsonut monta kertaa peiliin: vaikka tunteilla on perustavaa laatua oleva tehtävä kaikessa inhimillisessä toiminnassa, myös liiketoiminnassa, onko sittenkin liian idealistista olettaa, että johtoryhmissä keskusteltaisiin asiakkaiden ja henkilöstön tunteista?
Arvostus ansaitaan arjen tekemisellä. Myös markkinoinnissa.
Arviolta 33 prosenttia markkinoinnin euroista tuhrautuu siihen, että lähdetään tekemään markkinointia ilman selkeää suuntaa, eli strategia puuttuu. Mitä tehdään ja miksi. Epäselvä strategia näkyy pahimmillaan heikossa briefissä. Aletaan tekemään jotain mukavaa, mutta suuntaa joudutaan korjaamaan monesti matkan varrella. Eurot ja deadlinet paukkuvat. Hyvä strategia antaakin suunnan myös luovuudelle.
Crap vai Care – kaksi näkökulmaa digitaaliseen analytiikkaan
Minusta CARE on paljon houkuttelevampi, parempi ja antoisampi tapa tehdä analytiikkaa. Silti moni organisaatio edelleen noudattaa CRAP-prosessia. Heitetään CRAP vihdoin roskikseen.
Hinnoittelun optimoinnin ilo
Digiaallon harjalla ratsastavat puhuvat dynaamisen hinnoittelun puolesta, mikä voi tarkoittaa reaaliajassa muuttuvia hintoja vaikkapa lentojen, lounasruoan tai drinkkien hinnoittelussa. Silloin pyritään tyypillisesti optimoimaan asiakasvirtoja kapasiteetin mukaisesti ja asiakkaan pitää itse osata optimoida milloin ostaa, jos haluaa ostaa halvalla.
Kehittääkö kestävä kehitys kestävää liiketoimintaa?
Kestävä kehitys ja vastuullisuus on trendikästä, mutta ovatko ne liiketaloudellisesti kannattavia valintoja? Ja jos ovat, missä tilanteissa, millä ehdoilla, ja miten niitä käytännössä kannattaa toteuttaa?